Tekoälyä koskeva puitesopimus on tulossa: mitä se tarkoittaa organisaatiollesi?

Tekoälyinnovaatioiden etenemisnopeus on yllättänyt monet. Joissakin maissa lainsäätäjät kamppailevat pysyäkseen perässä ja heilahtelevat itsesääntelyn (jonka Yhdysvallat kannattaa) ja käytännönläheisemmän lähestymistavan (esim. EU:n tekoälylaki) välillä. Mutta useimmat tunnustavat nyt teknologian mahdollisuuden heikentää ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta. Uusi Euroopan neuvoston tekoälyä koskeva puitesopimus käsittelee näitä huolenaiheita.

Sen tavoitteena on täydentää olemassa olevia maailmanlaajuisia ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltion periaatteita koskevia standardeja ja korjata samalla mahdollisia oikeudellisia aukkoja, jotka johtuvat tekoälyn nopeasta kehityksestä. Mutta onko sen teknologiaagnostisella, epämääräisesti muotoillulla lähestymistavalla todennäköisesti sellainen vaikutus, jota sen kannattajat väittävät?

Mikä se on ja miksi juuri nyt?

Viisi vuotta laadittua yleissopimusta kuvataan "ensimmäiseksi kansainväliseksi oikeudellisesti sitovaksi sopimukseksi", joka säätelee tekoälyä. Sen ovat kirjoittaneet 46 Euroopan neuvoston jäsenvaltiota (mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta), EU ja 11 ei-jäsenmaata, mukaan lukien Australia, Japani ja Yhdysvallat.

Se voidaan nähdä osana kasvavaa määrää hallituksen erilaisia ​​ponnisteluja säännellä tekoälyä tavalla, joka lieventää uusia riskejä. Näihin kuuluu presidentti Bidenin Executive Order tekoälyssä lokakuusta 2023 alkaen Bletchleyn julistus kuukautta myöhemmin (marraskuu 2023) ja Kuninkaan puheilmoitus että Britannian hallitus aikoo ottaa tekoälylainsäädännön käyttöön tehokkaiden tekoälymallien säätelemiseksi.

Miten se eroaa EU:n tekoälylakista?

Euroopan neuvoston mukaan yleissopimus sisältää useita perusperiaatteita, joiden tulee ohjata tekoälyjärjestelmien elinkaarta:

• Ihmisarvo ja yksilön autonomia
• Tasa-arvo ja syrjimättömyys
• Yksityisyyden ja henkilötietojen suojan kunnioittaminen
• Avoimuus ja valvonta
• Vastuullisuus ja vastuu
• Luotettavuus
• Turvallinen innovaatio

Allekirjoittajien on dokumentoitava tarvittavat tiedot tekoälyjärjestelmistä ja annettava ne kaikkien saataville, joita asia koskee. Näiden tietojen on oltava riittävän yksityiskohtaisia, jotta ihmiset voivat kyseenalaistaa tekoälyn kautta tehdyt päätökset tai jopa itse tekoälyn käytön. Heidän on myös voitava tehdä valitus viranomaisille. Näiden viranomaisten on tarjottava "tehokkaat menettelylliset takeet, takeet ja oikeudet" kaikille, joille tekoäly vaikuttaa ja joka voi vaikuttaa heidän ihmisoikeuksiinsa ja -vapauksiinsa. Neuvosto sanoo, että tekoälyn käyttäjille tulisi myös ilmoittaa, että he ovat vuorovaikutuksessa ei-ihmisälyn kanssa.

Yleissopimus edellyttää, että valtiot tekevät myös riski- ja vaikutusarviointeja, jotka liittyvät tekoälyn vaikutuksiin ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Tämän seurauksena niiden on otettava käyttöön "riittäviä ehkäisy- ja lieventäviä toimenpiteitä" ja jopa otettava käyttöön tiettyjä tekoälysovelluksia koskevia kieltoja tai moratorioita.

Joten miten tämä eroaa EU:n tekoälylakista? Ilmeisimmin se koskee pikemminkin kansallisvaltioita kuin yksityisiä yrityksiä – vaikka se vaikuttaa myös hallitusten puolesta toimiviin yksityisiin tahoihin. Vaikka molemmat pyrkivät suojelemaan ihmisoikeuksia tekoälyn käytön yhteydessä, ne ovat Hunton Andrews Kurthin kumppanin Sarah Pearcen mukaan "erillisiä säädöksiä, joilla on hyvin erilaiset perusteet".

”EU:n tekoälylaki on Euroopan unionin säätämä laki, joka pannaan suoraan täytäntöön. Tekoälysopimus on kansainvälinen sopimus, jonka useat kansallisvaltiot ovat allekirjoittaneet. Allekirjoittajat sitoutuvat tiettyihin periaatteisiin/velvoitteisiin ja työskentelevät kansallisen tason lainsäätäjien ja sääntelijöiden kanssa näiden periaatteiden/vaatimusten toteuttamiseksi ja valvomiseksi", hän kertoo ISMS.onlinelle.

”Tekoälysopimuksen periaatteet vaikuttavat melko laajoilta ja vaativat kansallisvaltioilta lisätoimia täytäntöönpanon ja täytäntöönpanon varmistamiseksi, joten sen tehokkuus on tässä vaiheessa kyseenalainen. Sitä vastoin EU:n tekoälylaki on voimassa oleva lainsäädäntö, ja se sisältää joukon lakisääteisiä vaatimuksia, joita soveltamisalaan kuuluvien organisaatioiden on noudatettava, tai niiden noudattamatta jättämisestä uhkaa seuraamuksia. Se sisältää myös säännökset siitä, miten lainsäädäntö pannaan täytäntöön."

Onko sillä eroa?

A:n mukaan sopimukseen liittyy useita mahdollisia haasteita Lintu- ja lintuanalyysi:

• Valtiot voivat valita, kuinka ne soveltavat sen sääntöjä yksityisiin toimijoihin – suoraan tai "muiden asianmukaisten toimenpiteiden avulla". Tämä voi johtaa eroihin sen soveltamisessa eri puolilla maailmaa, samoin kuin se, että termiä "julkinen viranomainen" ei ole määritelty tekstissä.
• Yleisesti ottaen yleissopimus noudattaa laajoja periaatteita eikä erityisiä vaatimuksia, mikä tarkoittaa, että kun se siirretään paikallisiin lakeihin, säännöksissä voi olla suuria eroja.
• Vaikka vaatimustenmukaisuusraportointi vaaditaan, mitkään tiukat täytäntöönpanokriteerit eivät tee sopimuksesta jokseenkin hampaatonta.
• Sopimukseen liittyviin ihmisoikeusrikkomuksiin ei ole ehdotettu korjaustoimenpiteitä, kuten sakkoja, eli ne voivat myös vaihdella huomattavasti lainkäyttöalueiden välillä.

"Todennäköisesti useimmat organisaatiot pitävät sopimusten noudattamista haastavana epätarkan kielenkäytön ja laajojen tehtävien vuoksi", Crippsin kumppani Matthew Holman kertoo ISMS.onlinelle.

”EU sanoo tehneensä tämän EU:n tekoälylain toimeenpanolla, ja se on siinä suhteessa periaatteessa oikein. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus sanoo, että olemassa olevat kansalliset lait koskevat jo sopimuksesta tulevia kohtia, joten erillistä säädöstä ei tarvita. Siitä, onko se oikein tässä asiassa, voidaan keskustella, mutta olen taipuvainen olemaan eri mieltä."

 Mitkä ovat seuraavat vaiheet?

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus näyttää innokkaasti puolustamaan asemansa johtavana tekoälyn turvallisuuden alalla. Se väittää, että olemassa olevia lakeja ja toimenpiteitä "parannetaan" sopimuksen ratifioinnin jälkeen ja että se tekee tiivistä yhteistyötä "sääntelyviranomaisten, hajautettujen hallintojen ja paikallisviranomaisten" kanssa uusien vaatimusten täytäntöön panemiseksi.

Siihen asti, Holman sanoo, sekä julkisen että yksityisen sektorin organisaatioiden, joihin sopimus mahdollisesti vaikuttaa, tulee varmistaa, että tekoälyn kehitys on linjassa Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltion ja avoimuuden perusarvojen kanssa.

"Viranomaisten ja yksityisten toimijoiden tulisi pyrkiä lisäämään prosessien läpinäkyvyyttä ja yhteistyössä viranomaisten kanssa luoda puitteet alan standardien mukaisille eettisille käytännöille", hän päättää.